Kaksi kuukautta. Niin kauan on mennyt kirjoittamatta. Tämä blogi on ollut puoliksi matkapäiväkirja ja toisaalta paikka, jonne olen kirjoittanut onnellisia asioita ja ottanut vain onnellisia kuvia. Viime elokuussa lähdin seikkailuun ensin kiertämään vähän itäistä Keski-Eurooppaa ja sitten asettuakseni Unkariin Budapestiin.
Ulkona näyttää juuri siltä, miltä Suomen kevään voisi kuvitella näyttävän: harmaata ja märkää. Samanlainen fiilis on ollut mulla viime aikoina. Tai siis vain harmaa. No ehkä myös märkä, koska esim. eilen pyöräilin sateessa noin 20km. Sen jälkeen tiesin miltä näyttää käsite "kuin uitettu koira" käytännössä ihmisestä käytettynä.
Vierailut on vierailtu. Tulin juuri alle viikko sitten Saksasta. Andiboi oli myös täällä jonkun aikaa ennen omaa vierailuani. Saksassa oli vähän vihreämpää kuin täällä. Reilun neljän viikon päästä on Tukholman maraton, jolle menin viime joulukuussa ilmoittautumaan. Eikä se riittänyt, vaan houkuttelin myös A-boyn mukaan. Kuinka kauan ne siellä maratonissa pitävät auki sitä juoksuhommaa?! Eli mitä jos mulla kestää jotain 7 tuntia. Välillä pidän tunnin tauon ym.
p.s Olen päättänyt muuttaa Saksaan. Tai vähemmän dramaattisesti sanottuna: viettää siellä huudeilla öö syksyn nyt ainakin. Ei siis ole järkeä lopettaa tätä blogia nyt kun pian tulen kaipaamaan paikkaa, jonne saan kertoa kuulumisiani ja laittaa kuviani. Koitan siis pitää tätä hengissä jotenkin. Kunhan saan aikaiseksi laitan vähän kuvia tulevasta kotikaupungistani. Siellä on muuten kaunista.
p.p.s Otetaan vastaan vinkkejä gradumotivaation synnyttämiseksi..
Ääk! Meinaat "muuttaa" Saksaan??? Mitäs äippä siihen sanoo?? :-) Ei vaite, sehän olis hienoa! Saako tulla kylään? ;-)
VastaaPoista